Muis­ta­mi­seen tar­vi­taan apua

Kaik­kien aiko­jen ensim­mäi­sel­le Kehi­tys­vam­ma­tu­ki 57:n hal­lin­noi­mal­le Het­kit­täin-kurs­sil­le (rahoi­tus: STEA 2022–2024) osal­lis­tu­nut Leo muis­te­li: ”Mä oon hakan­nu kir­veel­lä puita. Some­rol­la. Museos­sa oli Kek­ko­nen. Oli Paa­si­ki­vi kans.” Muis­te­le­mi­nen olikin kai­kis­ta tär­kein­tä, mitä näillä kehi­tys­vam­mai­sil­le ikäih­mi­sil­le tar­koi­te­tuil­la kurs­seil­la teh­tiin. Van­huu­den yksi tärkeä kehi­tys­teh­tä­vä on koota yhteen­ve­toa ele­tys­tä elä­mäs­tä ja usein ikään­ty­neet tar­vit­se­vat ympä­ril­leen ihmi­siä, jotka kan­nus­ta­vat muis­te­le­maan ja tuke­vat siinä.

Me kaikki van­he­nem­me, ja lopul­ta me, joko ikäih­mi­si­nä tai ikäih­mis­ten kanssa työs­ken­te­le­vi­nä, istum­me ikään­ty­mi­s­asiois­sa samal­la nuo­tiol­la. Ikään­ty­mi­nen ja van­he­ne­mi­seen liit­ty­vät muu­tok­set kos­ket­ta­vat kaik­kia, mikä tar­koit­taa, että sillä ei ole väliä, onko ikään­ty­väl­lä esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­ma­diag­noo­sia vai ei. Vaikka jokai­nen meistä van­he­nee yksi­löl­li­ses­ti, on tässä elä­män­vai­hees­sa suu­rel­le osalle ikäih­mi­siä paljon saman­kal­tai­sia, jaet­tu­ja asioi­ta.

Vali­daa­tio­ta ja sosio­kult­tuu­ris­ta van­hus­työ­tä

Ikään­ty­neen, ehkä muis­ti­sai­raan, ihmi­sen muut­tu­nut käytös voi lähei­ses­tä tuntua epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­ta ja epä­loo­gi­sel­ta. Toi­min­nan taus­tal­la oleva tunne on kui­ten­kin sen koki­jal­le aito. Vali­daa­tio-mene­tel­mäs­sä koros­te­taan, että muis­ti­sai­ras tulee koh­da­ta kun­nioit­ta­vas­ti ja häntä tulee kuun­nel­la arvos­ta­vas­ti. Huo­miom­me mukaan vali­daa­tio toteu­tuu usein kehi­tys­vam­ma-alalla, sillä siellä on jo vuosia käy­tet­ty voi­maut­ta­vaa vuo­ro­vai­ku­tus­ta tai pidet­ty HYP-hetkiä (huo­mioi­vaa yhdes­sä­oloa päi­vit­täin) eri­tyi­ses­ti ole­mus­kie­lel­lä kom­mu­ni­koi­vien hen­ki­löi­den kanssa sekä laa­dit­tu yksi­lö­kes­kei­siä suun­ni­tel­mia elä­mäs­tä heidän kans­saan. Kehi­tys­vam­ma-alalla itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta sää­de­tään lailla ja tämän oikeu­den toteu­tu­mis­ta val­vo­taan. Alalla teh­tä­vän työn yti­me­nä on ihmi­sen arvos­ta­va koh­taa­mi­nen sekä hänen koke­mus­maa­il­man­sa ute­lias tar­kas­te­le­mi­nen ja siihen empaat­ti­ses­ti liit­ty­mi­nen.

Het­kit­täin-val­men­nus raken­tuu sosio­kult­tuu­ri­sen van­hus­työn perus­tal­le. Se tar­jo­aa kehi­tys­vam­ma-alan ammat­ti­lai­sil­le ja alaan pereh­ty­vil­le asen­ne­ta­son oival­luk­sia iäk­käi­den lääk­keet­tö­mäs­tä hoi­vas­ta ja huo­len­pi­dos­ta. Sosio­kult­tuu­ri­nen van­hus­työ täy­den­tää kotiyh­tei­söis­sä tapah­tu­vaa hoivaa: sen avulla kehi­tys­vam­mai­nen ikäih­mi­nen voi­daan nähdä oppi­va­na ja omia voi­ma­va­ro­jaan hyö­dyt­tä­vä­nä toi­mi­ja­na. Val­men­nus tar­jo­aa tietoa muis­ti­sai­rauk­sis­ta, aivo­ter­vey­des­tä ja ais­ti­työn mer­ki­tyk­ses­tä muis­ti­sai­rauk­sien ehkäi­se­mi­ses­sä, ja se kestää yhdek­sän kuu­kaut­ta.

Työ­ta­pa­val­men­nuk­ses­ta väli­nei­tä aut­ta­mi­seen

Koke­muk­sem­me mukaan kehi­tys­vam­mai­sen ikäih­mi­sen pitkä elämä hei­jas­te­lee suo­dat­ta­mat­ta kult­tuu­ri­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia arvoja ja toi­men­pi­tei­tä. Hänen elä­män­ku­lus­taan on tun­nis­tet­ta­vis­sa yhteis­kun­nan lähi­työn­te­ki­jöil­le antama valta ja näkö­kul­ma työhön, ja toi­saal­ta kehi­tys­vam­mai­sen ihmi­sen suo­jat­to­muus tämän val­lan­käy­tön koh­tee­na. Kehi­tys­vam­mai­sen ikäih­mi­sen muis­te­lu­työn avuksi tar­vi­taan ihmi­siä, joilla on tietoa sekä yhteis­kun­nas­sa että kehi­tys­vam­ma­huol­los­sa val­lin­neis­ta suun­tauk­sis­ta ja rat­kai­suis­ta, ja joilla on roh­keut­ta ottaa asia puheek­si ja jopa puo­lus­taa kehi­tys­vam­mai­sia ikäih­mi­siä.

Het­kit­täin-hank­kees­sa jär­jes­te­tään työ­ta­pa­val­men­nus­ta ikään­ty­nei­den kehi­tys­vam­mais­ten ihmis­ten kotiyh­tei­söis­sä työs­ken­te­le­vil­le ammat­ti­lai­sil­le. Val­men­nuk­set sisäl­tä­vät tietoa muis­ti­sai­rauk­sis­ta, aivo­ter­vey­des­tä ja ais­ti­työn mer­ki­tyk­ses­tä muis­ti­sai­rauk­sien ehkäi­se­mi­ses­sä ja niiden kanssa sel­viä­mi­ses­sä. Val­men­nuk­set kes­tä­vät yhdek­sän kuu­kaut­ta, ne sisäl­tä­vät teo­ria­ta­paa­mi­sia ja oma­seu­ran­ta­jak­so­ja, ammat­ti­lai­sen kehit­tä­mis­teh­tä­vän ja kehi­tys­vam­mai­sen ikäih­mi­sen kanssa toteu­tet­ta­van elä­män­ta­ri­na­teh­tä­vän. Kehi­tys­vam­mai­sil­le ikäih­mi­sil­le puo­les­taan jär­jes­te­tään kurs­se­ja, joilla he saavat tietoa ikään­ty­mi­ses­tään ja aktii­vi­suut­ta omaan arkeen­sa. Kurs­seil­la muis­tel­laan van­ho­ja asioi­ta ja teh­dään muis­to­ja näky­väk­si tai­teen eri kei­noin.

Hank­kees­sa hyö­dyn­ne­tään mm. Poh­jois-Savon Muisti ry:n kehit­tä­mää Muis­tik­ka-työ­vä­li­net­tä, Etelä-Poh­jan­maan Muis­tiyh­dis­tys ry:n Muis­tin Tähäre ‑työ­kir­jaa sekä Miina Sil­lan­pään Sää­tiön KEKO-toi­min­ta­mal­lia. Hank­kee­seen hae­taan kotiyh­tei­sö­jä, jotka halua­vat kehit­tää toi­min­taan­sa ja jotka etsi­vät tietoa kehi­tys­vam­mai­sen ikäih­mi­sen muut­tu­nee­seen käyt­täy­ty­mi­seen.

Jos sinua kiin­nos­taa hanke tai Het­kit­täin-val­men­nus, tai haluat muuten vain ver­kos­toi­tua, ota ihmees­sä yhteyt­tä!

Lue lisää Kehi­tys­vam­ma­tu­ki 57 ry:n blo­gis­ta ”Het­kit­täin ‑kurs­sil­la muis­tel­tiin”.

Seuraa Het­kit­täin-han­ket­ta Face­boo­kis­sa.

Kir­joit­ta­jat:

Maija Rim­pi­läi­nen han­ke­pääl­lik­kö, Het­kit­täin-hanke, Kehi­tys­vam­ma­tu­ki 57 ry

Mari Salo­vaa­ra han­ke­työn­te­ki­jä, Het­kit­täin-hanke, Kehi­tys­vam­ma­tu­ki 57 ry

([email protected])

Artik­ke­li­ku­va: Leo muis­te­le­mas­sa Het­kit­täin-kurs­sil­la. Kuvaa­ja Mikko Apell.