Mil­loin eläk­keel­le? — Yksi näkö­kul­ma elä­köi­ty­mi­seen

Ammat­ti­kor­kea­kou­lut ovat Sivis­tan jäse­niä ja Sivis­tan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työn­te­ki­jän työ­suh­de päät­tyy ilman irti­sa­no­mis­ta ja irti­sa­no­mi­sai­kaa sen kalen­te­ri­kuu­kau­den päät­tyes­sä, jonka aikana työn­te­ki­jä täyt­tää eroa­mi­siän, jol­lei­vat työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä sovi työ­suh­teen jat­ka­mi­ses­ta. Eroa­mi­si­kä on vuonna 1957 ja sitä ennen syn­ty­neil­lä 68 vuotta, vuo­si­na 1958–1961 syn­ty­neil­lä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jäl­keen syn­ty­neil­lä 70 vuotta. Uskon, että monet leh­to­rit ja muut asian­tun­ti­jat miet­ti­vät tark­kaan omia jat­koai­kei­taan työ­elä­mäs­sä. (Sivis­ta 2022)

Mietin viime syk­sy­nä, että jak­san­ko lop­puun saakka? Alue­pal­ve­lu- ja lii­ke­toi­min­ta­pääl­li­kön työ ei ole ihan hel­poim­mas­ta päästä. Näin ajat­te­lin yli 50 vuoden työ­ko­ke­muk­sel­la. Elä­köi­ty­mis­tä ajat­te­lin kolmen kohdan kautta: ter­veys, talous ja tule­vai­suus. Toi­saal­ta mietin mistä akti­vi­teet­tia työn tilal­le?

Eläk­keel­le siir­ty­mi­nen mer­kit­see monia elä­män­muu­tok­sia

KEVA jul­kai­si hel­mi­kuus­sa 2020 ennus­teen, jonka mukaan kunta-alalta jää lähi­vuo­si­na eläk­keel­le  18 000 kun­ta­työn­te­ki­jää vuo­sit­tain. Vuoden 2030 lop­puun men­nes­sä kunta-alalta jää eläk­keel­le yli 170 000 hen­ki­löä eli joka kolmas kun­ta­työn­te­ki­jä. Tämän jäl­keen elä­köi­ty­mi­nen hidas­tuu. (Krause 2020.) Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen tilas­to­jen mukaan Suo­mes­sa on tällä het­kel­lä noin 1,6 mil­joo­naa eläk­keen­saa­jaa, joista naisia on 890 000 ja miehiä 731 000. Tosin myös työn teke­mi­nen eläk­keen ohella on lisään­ty­nyt (Elä­ke­tur­va­kes­kus, Salo­nen 2022)

Eläk­keel­le siir­ty­mi­nen on mer­kit­tä­vä elä­män­vai­he, johon liit­tyy suuria muu­tok­sia yksi­lön, per­heen sekä lähi­pii­rin näkö­kul­mis­ta. Suuri osa muu­tok­sis­ta on usein odo­tet­tu­ja, mutta uusi elämä voi aiheut­taa myös ikäviä yllä­tyk­siä. Turun yli­opis­to käyn­nis­ti 2013 Fin­nish Reti­re­ment and Aging (FIREA) ‑tut­ki­muk­sen, missä seu­rat­tiin kunta-alan työn­te­ki­jöi­den elin­ta­po­ja, ter­veyt­tä ja toi­min­ta­ky­kyä vii­mei­ses­tä työ­vuo­sis­ta aina elä­ke­päi­viin saakka. Todet­tiin, että elä­köi­ty­mi­sen väli­tön seu­raus ja mer­kit­tä­vä muutos on vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen ja mah­dol­li­suus vai­kut­taa omaan päi­vä­ryt­miin sekä mah­dol­li­suus lisätä lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­har­ras­tuk­sia. Tut­ki­muk­sen perus­teel­la eläk­keel­lä uni pite­nee ja uni­vai­keu­det sekä psyyk­ki­nen kuor­mi­tus vähe­ne­vät. Elä­köi­ty­mi­seen liit­ty­vis­sä koke­muk­sis­sa koros­tui myös palau­tu­mi­nen ja parem­pi jak­sa­mi­nen. Tut­ki­muk­ses­sa oli mukana 6 700 osal­lis­tu­jaa. (Turun yli­opis­to; Myl­lyn­taus­ta, Pulak­ka, Salo, Kron­holm, Pentti, Vah­te­ra ja Sten­holm 2020)

Ikäins­ti­tuut­ti on kehit­tä­nyt Elä­mä­ni elä­ke­vuo­det ‑val­men­nus­ta vah­vis­ta­maan elä­keiän tai­te­koh­das­sa ole­vien hyvin­voin­tia. Val­men­nus kan­nus­taa juuri eläk­keel­le jää­nei­tä liik­ku­mi­sen ilon löy­tä­mi­seen ja mielen hyvin­voin­nin vah­vis­ta­mi­seen. Elä­mä­ni elä­ke­vuo­det ‑val­men­nus­ryh­miä jär­jes­tä­vät Ikäins­ti­tuu­tin kou­lut­ta­mat ver­tais­val­men­ta­jat sekä lii­kun­nan ja sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­set eri puo­lil­la Suomea. Vuo­si­na 2019–2021 val­men­nus­ta kehi­tet­tiin kan­san­ter­veys- ja elä­ke­läis­jär­jes­tö­jen käyt­töön Elä­mä­ni elä­ke­vuo­det – lii­ket­tä ja mie­len­voi­maa ‑hank­kees­sa. Kehit­tä­mis­työs­sä olivat mukana Elä­ke­läi­set ry, Eläk­keen­saa­jien Kes­kus­liit­to, Sydän­liit­to ja Poh­jois-Kar­ja­lan kan­san­ter­vey­den keskus. Hank­keen aikana kou­lu­tet­tiin jär­jes­tö­jen pai­kal­li­syh­dis­tys­ten vapaa­eh­toi­sia ver­tais­val­men­ta­jik­si. (Ikäins­ti­tuut­ti)

Elä­köi­ty­vän työn­te­ki­jän arvok­kaan koke­mus­pe­räi­sen tiedon eli hil­jai­sen tiedon siir­tä­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa riit­tä­vän ajois­sa. Työ­pa­ri­me­ne­tel­mä on yksi hyväk­si havait­tu keino siir­tää hil­jais­ta tietoa uudel­le työn­te­ki­jäl­le. Elä­köi­ty­vän rooli on toimia men­to­ri­na, neuvoa uutta työn­te­ki­jää ja siir­tyä vähi­tel­len taka-alalle sekä lopul­ta irtau­tua orga­ni­saa­tios­ta. Uuden työn­te­ki­jän teh­tä­vä­nä on oppia ja ottaa vas­tuu­ta ene­ne­väs­sä määrin. Par­hai­ten opi­taan teke­mäl­lä itse ja esit­tä­mäl­lä kysy­myk­siä men­to­ril­le. Tässä mal­lis­sa luon­te­va dia­lo­gi on onnis­tu­mi­sen perus­ta. (Saario 2012.)

Yksi näkö­kul­ma elä­köi­ty­mi­seen

Kun kir­joi­tan tätä blogia, oma elä­ke­pro­ses­si­ni on vielä kesken. Teen töitä täy­sil­lä, mutta vii­mei­nen työ­päi­vä 6.4.2023 ennen vuo­si­lo­maa on jo tie­dos­sa, samoin ensim­mäi­nen elä­ke­päi­vä 1.7.2023. Elä­ke­ha­ke­muk­sen olen jo tehnyt KEVA:an. Tosin se käsi­tel­lään vasta tou­ko­kuun lopus­sa. Olen infor­moi­nut asias­ta hyvis­sä ajoin esi­mies­tä, lähei­siä, kol­le­go­ja sekä Lau­rean HR:ää, jolta sain hyviä käy­tän­nön ohjei­ta ja apua.

Kävin muu­ta­ma vuosi sitten Lau­reas­sa kurs­sin ”Miten jään eläk­keel­le hal­li­tus­ti”? Se oli hyö­dyl­li­nen, mutta tuli tunne, etten jää ennen kuin on pakko! Toki olen myös otta­nut yhteyt­tä elä­keyh­ti­öön jo muu­ta­ma vuosi sitten huo­ma­tak­se­ni, miten pieni tuleva eläke onkaan ja kuinka paljon siitä mak­se­taan veroa – yli 30 %.

Mitä kan­nat­taa muis­taa elä­köi­ty­mi­sen yhtey­des­sä. Löysin viisi vii­saut­ta, jotka sopi­vat minul­le: 

  1. Pitkä työura
  2. Val­mis­tau­du tule­vaan hyvis­sä ajoin
  3. Kerro hyvis­sä ajoin elä­köi­ty­mi­ses­tä
  4. Työn tilal­le uusia har­ras­tuk­sia
  5. Tule­vai­suus­poh­din­ta?

1. Pitkä työura

Tämä sopii minul­le. Taata-vaa­ri­ni teki töitä vielä seit­se­män­kymp­pi­se­nä Kymin Osa­keyh­tiös­sä eri­lais­ten met­säs­tys­ti­lai­suuk­sien jär­jes­tä­jä­nä. Tiedän, että monet ovat kans­sa­ni asias­ta eri mieltä, mutta juuri siksi oli­si­kin tär­ke­ää, että jokai­nen voisi rää­tä­löi­dä itsel­leen par­hai­ten sopi­van rat­kai­sun eläk­keel­le siir­ty­mi­ses­tä. Ystä­vä­pii­ris­sä­ni on ihmi­siä, jotka ovat pitä­neet parem­pa­na elä­köi­tyä ajois­sa ja tehdä sen jäl­keen oman alan töitä keik­ka­luon­tei­ses­ti. Se sopii hyvin esi­mer­kik­si hoi­toa­lan ammat­ti­lai­sil­le, koska alalla on kova työ­voi­ma­pu­la. Tämä rat­kai­su mah­dol­lis­taa enem­män valin­nan­va­pauk­sia ja omaa aikaa.

Suo­ri­tin mais­te­rin tut­kin­non ”neli­vi­to­se­na”, mikä tar­koit­ti sitä, että aktii­vi­sia työ­vuo­sia toi­veam­ma­tis­sa olisi sel­väs­ti vähem­män kuin alle kol­mi­kymp­pi­sil­lä vas­ta­val­mis­tu­neil­la. Päätin sil­loin, että hyö­dyn­nän uutta opit­tua mah­dol­li­sim­man pit­kään. Uuden tut­kin­non myötä löysin mie­len­kiin­toi­sia pro­jek­te­ja ja vas­tuul­li­sia esi­mies­teh­tä­viä.

Kun katson taak­se­päin elämää, niin huo­maan, ettei mikään työ ole ollut turhaa; kai­kes­ta on opittu. Ensim­mäi­ses­tä kesä­työ­pai­kas­ta lukio­lai­se­na tulee kulu­neek­si 1.6.2023 jo 51 vuotta! Monia ystä­vyyk­siä ja tut­ta­vuuk­sia on sol­mit­tu vuo­sien var­rel­la ja ilah­dut­ta­van monet ovat edel­leen­kin mukana ver­kos­tos­sa.

Olen koke­nut, että työ­elä­mäs­sä mukana pysy­mi­nen pitää mielen vir­keä­nä. Eri­tyi­ses­ti nuor­ten kanssa työs­ken­te­ly pitää kiinni ajassa. Ulko­muo­dos­ta­kin pitäi­si vähän huo­leh­tia. Etä­työs­ken­te­ly on kui­ten­kin tuonut halut­tua hel­po­tus­ta, koska ihan joka päivä ei tar­vit­se lähteä kodin ulko­puo­lel­le töihin.

2. Val­mis­tau­du tule­vaan hyvis­sä ajoin

Val­mis­tau­tu­mi­nen on haas­teel­lis­ta. Mie­les­sä pyö­ri­vät: talous, ter­veys ja tule­vai­suus. Kaikki vai­kut­taa epä­var­mal­ta. Pär­jään­kö talou­del­li­ses­ti eläk­keel­lä? Jos sai­ras­tun, pitää­kö oma koti myydä? Olen tot­tu­nut erin­omai­sen työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lui­hin koko työ­ura­ni ajan. Pal­ve­lut ovat olleet nopeas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa ja minul­le ilmai­sia. Mihin hoi­to­jo­noi­hin olen menos­sa?

Pari vuotta ennen var­si­nais­ta eläk­keel­le siir­ty­mis­tä kan­nat­taa miet­tiä, miten rahat tule­vat riit­tä­mään ja yrit­tää maksaa lainat ja luot­to­kort­ti­sal­dot pois. On syytä muis­taa, että eläk­kees­tä mak­se­taan suu­rem­paa vero­pro­sent­tia kuin työ­tu­los­ta, koska vähen­nyk­siä ei ole.

3.  Kerro hyvis­sä ajoin elä­köi­ty­mi­ses­tä

Elä­köi­ty­mi­nen on joil­le­kin tabu. Monet vähät­te­le­vät elä­ke­läi­syyt­tään ”täällä me vaan lehtiä lue­taan… Har­maat pant­te­rit!” Mie­tin­kin mil­loin tästä asias­ta voisi käyn­nis­tää kun­nol­li­sen jul­ki­sen kes­kus­te­lun. Jos elä­köi­dyt 65-vuo­ti­aa­na, sinul­la saat­taa olla kol­mas­osa eli­na­jas­ta jäl­jel­lä. Ei sil­loin pidä nur­kis­sa lymyil­lä! Arvok­kai­ta koke­muk­sia pitää jakaa ja nii­tä­hän meillä jokai­sel­la on.

Onko minul­la ihmi­sar­voa elä­ke­läi­se­nä? Medias­sa elä­ke­läi­siä pide­tään usein taak­ka­na. Mum­mois­ta ja papois­ta kir­joi­te­taan vähek­sy­vään sävyyn, vaikka kaikki ovat oman osuu­ten­sa teh­neet kuka mil­lä­kin elä­mä­na­lal­la. Jotkut jopa jaka­vat väärää tietoa siitä, ettei eläk­keis­tä muka mak­se­ta veroja lain­kaan! Maa­lail­laan, että nuoret jou­tu­vat mak­sa­maan ikään­ty­nei­den eläk­keet! Pöty­pu­het­ta!

4. Työn tilal­le uusia har­ras­tuk­sia

Mikä on se oljen­kor­si, mihin tar­rau­dun, kun 1.7.2023 aamu koit­taa? Alanko kir­jai­li­jak­si? Dek­ka­rei­den luke­mi­nen on kiin­nos­ta­nut aina. Miksei myös kir­joit­ta­mi­nen? Käyn­kin par­hail­laan kir­joit­ta­ja­kou­lua Hyvin­kääl­lä. Tuli nimit­täin mie­leen, ettei kor­kea­kou­lu­maa­il­maan liit­ty­vää mur­ha­mys­tee­riä ole vielä tullut minul­le käsiin.

Lisään­kö lii­kun­taa? Osal­lis­tun­ko yli 65-vuo­tiai­den karao­ke­kil­pai­luun, kun kaveri lupau­tui mana­ge­rik­si? Sujuu­ko minul­ta stand up? Tari­noi­ta aina­kin olisi riit­tä­miin. En ole varma, nau­rat­ta­vat­ko ne. Yksi on varmaa 16.1.2023 minut valit­tiin Hyvin­kään Kar­ja­la-seuran puheen­joh­ta­jak­si. Siinä riit­tää työ­sar­kaa tule­vil­le vuo­sil­le.

5. Tule­vai­suus­poh­din­taa?

En voi valeh­del­la, ettei­kö suuri elä­män­muu­tos pelot­tai­si ja arve­lut­tai­si, var­sin­kin, kun työ on mer­kin­nyt minul­le hyvin paljon elä­mäs­sä. Puolen vuoden sisäl­lä otan aske­leen uuteen ja tun­te­mat­to­maan. En aio kui­ten­kaan omaa his­to­ri­aa­ni ja työ­ka­ve­rei­ta­kaan unoh­taa. Olemme yhdes­sä kul­ke­neet hienon matkan.

Uskon siihen, että me jokai­nen voimme muo­ka­ta elä­määm­me myös eläk­keel­lä. Miten suh­tau­dum­me maa­il­man muu­tok­siin ympä­ril­läm­me? Seu­ra­taan aktii­vi­ses­ti aikaa ja tapah­tu­mia vies­tin­tä­vä­li­neis­tä. Jae­taan koke­muk­sia ja opi­taan uutta. Kes­kus­tel­laan ja kuun­nel­laan!

Nainen seisoo olohuoneessa, päällään punainen mekko
Irene Väkevä-Har­ju­la

Työ­ura­ni hui­pen­tu­ma

Ai mikäkö oli työ­ura­ni hui­pen­tu­ma? Niitä on monia vii­mei­sen 50 vuoden aikana, mutta jos yhden mai­nit­sen, niin yksi mie­leen­pai­nu­vim­pia hetkiä on ollut kol­le­ga Sari Heik­ki­sen kanssa tehty työ­mat­ka Lau­rean yhteis­työy­li­opis­toon TFU:hun eli Tohoku Fukus­hi Uni­ver­si­tyyn Sen­dai­hin huh­ti­kuus­sa 2017. Hanami hur­ma­si. Eri­lai­nen kult­tuu­ri ja tavat ihas­tut­ti­vat esi­merk­ki­nä upeat tee­se­re­mo­niat. Monet tutus­tu­mis­koh­teet senio­ri­ta­loi­hin antoi­vat uuden­lais­ta aja­tel­ta­vaa. Suu­rim­pa­na erona suo­ma­lai­seen van­hus­ten­huol­toon on, että Japa­nis­sa senio­ri­kan­sa­lai­set nou­de­taan aamul­la senio­ri­ta­loon har­ras­ta­maan ja kun­tou­tu­maan ja illal­la he saavat kyydin kotiin. Kai­kes­sa toi­min­nas­sa näkyi kun­nioi­tus pitkää ikää ja koke­mus­ta koh­taan. Sitä toi­voi­sin lisää myös meille Suo­meen.  


Kir­joit­ta­ja:

Irene Väkevä-Har­ju­la, KTM, BBA, alue­pal­ve­lu- ja lii­ke­toi­min­ta­pääl­lik­kö, Laurea-ammat­ti­kor­kea­kou­lu, Hyvin­kää, Lohja, Porvoo.


Läh­teet:

Elä­ke­tur­va­kes­kus. Tieto Suomen eläk­keen­saa­jis­ta. https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kaikki-elakkeensaajat/

Ikäins­ti­tuut­ti. Elä­mä­ni elä­ke­vuo­det ‑val­men­nus­ryh­mät. https://www.ikainstituutti.fi/elamanielakevuodet-elamani-elakevuodet-ryhmat/

Krause, R. 2020. Elä­köi­ty­mi­nen jatkuu voi­mak­kaa­na. KT-lehti 2/2020. https://www.ktlehti.fi/lehdet/2020/2/elakoityminen-jatkuu-voimakkaana

Myl­lyn­taus­ta, S., Pulak­ka, A., Salo, P., Kron­holm, E., Pentti, J., Vah­te­ra, J. ja Sten­holm, S. 2020. Chan­ges in acce­le­ro­me­ter-mea­su­red sleep during the tran­si­tion to reti­re­ment: the Fin­nish Reti­re­ment and Aging (FIREA) study. Sleep, Volume 43, Issue 7, July 2020, zsz318. https://academic.oup.com/sleep/article/43/7/zsz318/5696787?login=false

Saario, A. 2012. Hil­jai­sen tiedon siir­tä­mi­nen kun­taor­ga­ni­saa­tios­sa. Case Kark­ki­la, Lohja, Vihti, Laurea. Opin­näy­te­työ, lii­ke­ta­lou­den kou­lu­tus­oh­jel­ma, Laurea-ammat­ti­kor­kea­kou­lu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46505/Saario_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Salo­nen, J. 2022. Työ van­huuse­läk­keen rin­nal­la on yleis­ty­mäs­sä, mutta riit­tää­kö se?  Kevan blogi. https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/tyo-vanhuuselakkeen-rinnalla-on-yleistymassa-mutta-riittaako-se/

Sivis­ta 2022. Yksi­tyi­sen ope­tusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus. https://www.sivista.fi/wp-content/uploads/2022/09/Yksityinen-opetusala-TES-2022_2024-FINAL.pdf

Turun yli­opis­to. Fin­nish Reti­re­ment and Aging study (FIREA). https://sites.utu.fi/firea/