Osaa­mi­syh­tei­söt ja tut­ki­mus­pe­rus­tai­suus oppi­mi­sen mah­dol­lis­ta­ji­na

Tut­ki­mus­kes­kus­te­luis­sa ja eri­lai­sis­sa sosi­aa­li­sen median puheen­vuo­rois­sa on yhä enem­män puheen­vuo­ro­ja van­hus­työn tut­ki­mus­pe­rus­tais­ten mene­tel­mien ja käy­tän­tö­jen kehit­tä­mi­ses­tä ja toi­saal­ta myös niiden tar­peis­ta ken­täl­lä. Tässä kir­joi­tel­mas­sa pohdin osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta­mal­lin mah­dol­li­suuk­sia gero­no­mio­pis­ke­li­jan tut­ki­mus­pe­rus­tais­ten käy­tän­tö­jen hal­tuu­not­ta­mi­ses­sa. Poh­din­ta perus­tuu Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun EAFS-hank­kees­sa kehi­tet­tyyn HYRRÄ-osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta­mal­lin ja 2022 alka­neen Kare­lian gero­no­mi AMK ‑kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man reflek­toin­tiin. Osaa­mi­syh­tei­sö­mal­li on yhteis­ke­hi­tet­ty Wen­ge­rin (2009) osaa­mi­syh­tei­sö (com­mu­ni­ty of prac­tice) ‑ajat­te­lun poh­jal­ta.

Osaa­mi­syh­tei­sö­ajat­te­lun läh­tö­koh­dat

Osaa­mi­syh­tei­sö­ajat­te­lun juuret voi­daan pai­kan­taa vuo­si­kym­me­nien päähän. Etien­ne Wen­ge­rin (1998, 2009) mää­ri­tel­män mukaan osaa­mi­syh­tei­sön (tai jois­sa­kin yhteyk­sis­sä käy­tän­töyh­tei­sön) muo­dos­ta­vat ihmi­set, jotka osal­lis­tu­vat yhtei­sop­pi­mi­sen pro­ses­siin ja jaka­vat yhtei­sen tavoit­teen. Osaa­mi­syh­tei­söt ovat ryhmiä, joiden toi­mi­joil­la on yhtei­nen into­hi­mo johon­kin asiaan tai yhtei­nen huo­le­nai­he. Osaa­mi­syh­tei­söä kuvaa myös se, että osaa­mi­syh­tei­sö toimii yhtei­sö­nä parem­min kuin yksi­löt voi­si­vat toimia yksi­nään. Osaa­mi­syh­tei­sön toi­min­ta perus­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, joka on yhtei­sös­sä sään­nöl­lis­tä.

Osaa­mi­syh­tei­sön peri­aat­tee­na on, että se voi kokoon­tua vain sen vuoksi, että yhtei­sön jäse­net oppi­vat toi­sil­taan yhtei­ses­tä toi­min­nas­ta.  Toi­saal­ta osaa­mi­syh­tei­sön oppi­mi­nen voi olla myös vuo­ro­vai­ku­tuk­sen satun­nai­nen tulos. Kaik­kia yhtei­sö­jä ei myös­kään voida kutsua osaa­mi­syh­tei­söik­si. Esi­mer­kik­si naa­pu­rus­to voi olla osaa­mi­syh­tei­sön kal­tai­nen, mutta ei vält­tä­mät­tä ole sitä. Wenger mää­rit­te­lee osaa­mi­syh­tei­söl­le kolme perus­ta­vaa laatua olevaa omi­nai­suut­ta (tau­luk­ko 1), jotka ovat iden­ti­teet­ti, yhtei­sö ja käy­tän­tö.

Tau­luk­ko 1. Osaa­mi­syh­tei­sön piir­tei­tä Wen­ge­rin (2009) mukaan

Iden­ti­teet­ti	- Yhtei­seen tavoit­tee­seen perus­tu­va iden­ti­teet­ti.       - Toi­mi­jat ovat sitou­tu­nei­ta yhtei­sön toi­min­taan. - Arvos­te­taan kol­lek­tii­vis­ta osaa­mis­ta ja opi­taan toi­sil­ta. - Osaa­mi­syh­tei­sön iden­ti­teet­tiin liit­ty­vät piir­teet eivät vält­tä­mät­tä näy yhtei­sön ulko­puo­li­sil­le toi­mi­joil­le, eivät­kä he vält­tä­mät­tä tun­nis­ta näitä piir­tei­tä.
Yhtei­sö	- Vuo­ro­vai­ku­tus osaa­mi­syh­tei­sön toi­mi­joi­den kesken on vält­tä­mä­tön­tä. - Tois­ten aut­ta­mi­nen, tiedon jaka­mi­nen ja suh­tei­den raken­ta­mi­nen liit­ty­vät yhtei­sön toi­min­taan. - Yhdes­sä oppi­mi­nen.
Käy­tän­tö	- Osaa­mi­syh­tei­sön toi­mi­jat ovat käy­tän­nön toi­mi­joi­ta. - Heillä on yhtei­nen resurs­si­va­li­koi­ma, esi­mer­kik­si koke­muk­sia, tari­noi­ta, työ­ka­lu­ja ja toi­min­ta­ta­po­ja ongel­man­rat­kai­suun. - Osaa­mi­syh­tei­sön toi­mi­jat luovat ja kehit­tä­vät yhdes­sä osaa­mi­syh­tei­sö­nä eri­lai­sia käy­tän­tö­jä.

Tii­vis­tet­ty­nä, osaa­mi­syh­tei­sö muo­dos­tuu saman tavoit­teen jaka­vis­ta ihmi­sis­tä, jotka ovat ja toi­mi­vat vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kes­ke­nään. Tämän toi­min­nan myötä aja­tel­laan syn­ty­vän dia­lo­gia, joka mah­dol­lis­taa kehit­tä­mis­toi­min­nan.

Tut­ki­mus­pe­rus­tai­set käy­tän­nöt ikäih­mis­ten pal­ve­luis­sa

Tut­ki­mus­pe­rus­tai­set käy­tän­nöt sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­los­sa ovat olleet run­saas­ti puhee­nai­hei­na sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jär­jes­tel­män raken­ne­uu­dis­tuk­sen yhtey­des­sä. Muun muassa hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä (HE 5/2020) laiksi sosi­aa­li­huol­to­lain muut­ta­mi­ses­ta tode­taan, että val­ta­kun­nal­li­sia sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­jä tuke­via toi­min­ta­ra­ken­tei­ta tar­vi­taan. Lisäk­si tar­vit­tai­siin käy­tän­tö­jen kehit­tä­mis­tut­ki­mus­ta työ­elä­män kanssa.  Tut­ki­mus­näyt­töön perus­tu­vat toi­min­ta­suo­si­tuk­set (”käypä sosi­aa­li­työ”) ja niiden kehit­ty­mi­ses­tä vas­taa­va raken­ne puut­tu­vat sosi­aa­li­työs­tä. (HE 5/2020.)

Ter­vey­den­huol­lon puo­lel­la näyt­töön perus­tu­vuut­ta on mää­ri­tel­ty. Näyt­töön perus­tu­val­la ter­vey­den­huol­lol­la tar­koi­te­taan koko­nai­suut­ta, joka muo­dos­tuu tiedon tar­peen tun­nis­ta­mi­ses­ta, tiedon tuot­ta­mi­ses­ta, näytön kokoa­mi­ses­ta ja levit­tä­mi­ses­tä sekä käyt­töö­no­tos­ta. Tavoit­tee­na on tur­va­ta näyt­töön perus­tu­van ter­vey­den­huol­lon kei­noin pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vien ihmis­ten hyvä hoito ja tasa-arvoi­nen koh­te­lu sekä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon resurs­sien oikean­lai­nen koh­den­ta­mi­nen. (Hotus 2023, ref. Jordan ym. 2016.)  Sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen val­tion­ra­hoi­tuk­ses­ta sää­tä­mi­nen lain­sää­dän­nöl­lä (Sosi­aa­li­huol­to­la­ki 2020/449, 60 c §; Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön asetus yli­opis­to­ta­soi­sen sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta anne­tun sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön ase­tuk­sen muut­ta­mi­ses­ta 200/2022, 1 §), on kon­kreet­ti­nen toi­men­pi­de tut­ki­mus­pe­rus­tai­sen raken­tei­den vah­vis­ta­mi­sen suun­taan.

Sosi­aa­lia­lal­la näyt­töön perus­tu­via käy­tän­tö­jä on tois­tai­sek­si haja­nai­ses­ti käy­tös­sä, mikä juon­taa juu­ren­sa muun muassa edellä kuvat­tui­hin raken­teel­li­siin läh­tö­koh­tiin. Käy­tän­nön työssä ikäih­mis­ten pal­ve­lui­ta jär­jes­tet­täes­sä ja tuo­tet­taes­sa huo­mioi­ta­vaa kui­ten­kin on, että sosi­aa­li­huol­to­lain (2022/1280) 15 §:ssä edel­ly­te­tään, että sosi­aa­li­työn vai­kut­ta­vuut­ta seu­ra­taan. Vai­kut­ta­vuu­den seu­raa­mi­nen edel­lyt­tää puo­les­taan tut­ki­mus­pe­rus­tais­ta työ­kult­tuu­ria, esi­mer­kik­si yhte­näi­siä tut­ki­mus­pe­rus­tai­sia raken­tei­ta, työ­otet­ta, asia­kas­työn pro­ses­sia ja ‑mene­tel­miä (ks. Myller 2022, 184). Kes­kus­te­lua ja tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­työ­tä tut­ki­mus­pe­rus­tai­suu­des­ta tulee edel­leen jatkaa ja tehdä aktii­vi­ses­ti.

Tut­ki­mus­pe­rus­tai­suus voi­daan rin­nas­taa näyt­töön perus­tu­viin käy­tän­töi­hin (evi­dence-based prac­tices), joilla esi­mer­kik­si Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (2023) mukaan tar­koi­te­taan paras­ta saa­ta­vil­la olevaa tie­teel­li­sen tiedon har­kit­tua käyt­töä sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den asia­kas­ta kos­ke­vis­sa pää­tök­sis­sä. Par­haa­seen mah­dol­li­seen tie­toon perus­tu­van toi­min­nan avulla vähen­ne­tään riskiä käyt­tää rajal­li­sia resurs­se­ja pal­ve­lui­hin, joiden teho on huono tai puut­tuu, tai jotka voivat olla suo­ras­taan hai­tak­si. Socca-sosi­aa­lia­lan osaa­mis­kes­kuk­sen (2023) mukaan ikäih­mis­ten pal­ve­luis­sa hyö­dyn­ne­tään vai­kut­ta­vuu­den arvioin­nis­sa etu­pääs­sä ter­vey­den­huol­los­sa kehi­tet­ty­jä mit­ta­rei­ta.

Laissa ikään­ty­neen väes­tön toi­min­ta­ky­vyn tuke­mi­ses­ta sekä iäk­käi­den sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta (980/2012, 15 a §) sää­de­tään RAI-arvioin­ti­vä­li­neis­tön käytön vaa­ti­muk­ses­ta. RAI-arvioin­nis­sa huo­mioi­daan laa­jas­ti ja koko­nais­val­tai­ses­ti ihmi­sen elämän eri osa-aluei­ta ja asia­kas osal­lis­tuu itse oman tilan­teen­sa arvioin­tiin (THL 2023b). Toi­saal­ta ene­ne­väs­ti myös sosi­aa­li­työs­sä ja sosi­aa­lia­lan kon­teks­tis­sa vai­kut­ta­vuu­teen on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta. Esi­mer­kik­si Hanna Ris­to­lai­sen (2022) väi­tös­tut­ki­muk­ses­sa ikäih­mis­ten osal­lis­ta­van ryh­mä­muo­toi­sen pal­ve­luoh­jauk­sen on todet­tu olevan vai­kut­ta­vaa. Myös kan­sain­vä­li­ses­sä tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­sa vai­kut­ta­vik­si inter­ven­tioik­si ikäih­mis­ten sosi­aa­lia­lan työssä ovat osoit­tau­tu­neet esi­mer­kik­si omais­hoi­ta­jien osaa­mi­sen lisää­mi­nen ja ikäih­mis­ten ahdis­tuk­sen ja masen­nuk­sen vähen­tä­mi­nen ja ikäih­mis­ten kivun ja nivel­vai­vo­jen hoi­ta­mi­nen. Pal­ve­luoh­jauk­sen inter­ven­tioi­ta ja eri­lai­sia moni­muo­toi­sia inter­ven­tioi­ta suo­si­tel­laan ikäih­mis­ten pal­ve­lui­hin, sillä niiden vai­kut­ta­vuus on havait­tu. (McCal­lion & Fer­ret­ti 2010, 68–70.)

Hyrrä – ikäys­tä­väl­li­syy­den osaa­mi­syh­tei­sö Kare­lias­sa

HYRRÄ-osaa­mi­syh­tei­sön toi­min­ta­mal­li on osa Kare­lian stra­te­gis­ta tavoi­tet­ta ikäys­tä­väl­li­syy­den edis­tä­mi­sek­si. Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa on pilo­toi­tu vuo­si­na 2022–2023 muun muassa ikäys­tä­väl­li­set eli­nym­pä­ris­töt ‑osaa­mi­syh­tei­sön toi­min­taa. Tar­koi­tuk­se­na on ollut juur­rut­taa EAFS-hank­kees­sa tuo­tet­tua ikäys­tä­väl­li­syy­den osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta­mal­li HYRRÄÄ osaksi Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun TKI- ja kou­lu­tus­toi­min­taa. Osaa­mi­syh­tei­söt ovat kokoon­tu­neet eri­lais­ten tee­mo­ja äärel­le ja tapaa­mi­set on jär­jes­tet­ty Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tilois­sa. Osal­lis­tu­ji­na ovat olleet niin ikäih­mi­set, jär­jes­tö­jen, kou­lu­tuk­sen, jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin edus­ta­jat, kuten myös opis­ke­li­jat. Lisäk­si osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­taa on laa­jen­net­tu vir­tu­aa­li­sek­si: ikäys­tä­väl­li­syy­den Hows­pace-osaa­mi­syh­tei­sö on avattu.

Gero­no­mi AMK ‑kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pain­opis­tei­tä

Gero­no­mi AMK:n osaa­mi­ses­sa koros­tu­vat monia­lai­seen geron­to­lo­gi­sen tie­to­pe­rus­taan kyt­key­ty­vät osaa­mis­si­säl­löt sekä esi­mer­kik­si ohjaus- ja pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä­osaa­mi­nen. Gero­no­min osaa­mi­nen sijoit­tuu kan­sal­li­ses­sa tut­kin­to­jen osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­sien vii­te­ke­hyk­ses­sä astei­kol­le kuusi. Gero­no­mi on sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö (Laki sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löis­tä 817/2015, 8 §). Gero­no­min teh­tä­vä­kent­tä­nä voi olla eri­lai­sia sosiaali‑, ter­veys- ja kun­tou­tusa­lan ympä­ris­tö­jä. Asia­kas­työn kysy­myk­sis­sä voi­daan sivuta eri­lai­sia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon aloi­hin liit­ty­viä tee­mo­ja, ikäih­mi­sen elet­tyyn elä­mään, arkeen ja sen het­ki­seen tilan­tee­seen liit­ty­viä moni­nai­sia asioi­ta. Esi­mer­kik­si pal­ve­luoh­jaus on eräs mah­dol­li­nen gero­no­min työn­ku­va.

Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun gero­no­mi­kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pain­opis­tei­nä ovat ikäys­tä­väl­li­nen yhteis­kun­ta, sosio­kult­tuu­ri­nen van­hus­työ ja akti­vii­nen, terve ja toi­min­ta­ky­kyi­nen ikään­ty­mi­nen. Näiden lisäk­si ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa juon­tei­na ovat esi­mer­kik­si green care, näyt­töön perus­tu­vuus ja moniam­ma­til­li­suus.

Esi­merk­ki­nä ohjaus­pro­ses­sin har­joit­te­lu osaa­mi­syh­tei­sö­vii­te­ke­hyk­ses­sä

Gero­no­min työ­teh­tä­vät voivat pai­not­tua geron­to­lo­lo­gi­seen osaa­mi­seen, ohjaus­osaa­mi­seen, monia­lai­seen arvioin­tio­saa­mi­seen, geron­to­lo­gi­seen hoiva‑, hoito- ja kun­tou­tus­osaa­mi­seen tai joh­ta­mis- ja kehit­tä­mis­osaa­mi­seen (Suomen gero­no­mi­liit­to 2023) riip­puen toi­min­taym­pä­ris­tös­tä ja työn­ku­vas­ta. Seu­raa­vas­sa pohdin esi­merk­ki­nä ohjaus­pro­ses­sin har­joit­te­lua osaa­mi­syh­tei­sö­vii­te­ke­hyk­sen avulla. Tässä osaa­mi­ses­sa koros­tu­vat ohjaus­osaa­mi­nen, monia­lai­nen arvioin­tio­saa­mi­nen ja geron­to­lo­gi­nen osaa­mi­nen.

Osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta sisäl­tää useita oppi­mis­ta edis­tä­viä peri­aat­tei­ta. Esi­mer­kik­si osaa­mi­syh­tei­sön toi­mi­joi­den yhtei­nen tavoi­te ja samal­la raken­tu­va yhtei­nen iden­ti­teet­ti voivat toimia opis­ke­li­jan amma­til­li­sen kasvun vah­vis­ta­ja­na ja tut­ki­mus­pe­rus­tai­sen ajat­te­lun ja toi­min­nan tukena. Myös vuo­ro­vai­ku­tus, avoin dia­lo­gi ja yhtei­sop­pi­mi­nen voivat syven­tää oppi­mis­ta. (Wenger 2009.) Opis­ke­li­jat ja muut osaa­mi­syh­tei­söön osal­lis­tu­vat voivat tuoda toi­min­taan omia koke­muk­si­aan, aja­tuk­si­aan, käsi­tyk­si­ään ja näke­myk­si­ään. Tämä mah­dol­lis­taa moni­ää­ni­sen vuo­ro­pu­he­lun ja samal­la käy­tän­tö­jä voi­daan har­joi­tel­la yhdes­sä.

Osaa­mi­syh­tei­sös­sä raken­tuu kysei­sen yhtei­sön yhdes­sä oppi­mi­sen myötä oman­lais­taan (osaamisyhteisö)työ-/toimintakulttuuria. Yhdes­sä oppi­mi­sen mer­ki­tyk­sen tie­dos­ta­mi­nen ja sen myötä sanat­to­mien ja sanal­lis­ten ”sopi­mus­ten teke­mi­nen” ohjaa koko osaa­mi­syh­tei­sön toi­min­taa. Tämä voi auttaa myös myö­hem­min oman työn kehit­tä­mi­ses­sä ja työyh­tei­söön liit­ty­väs­sä kehit­tä­mi­ses­sä, kun gero­no­mi siir­tyy ken­täl­le ja työ­elä­mään. Osaa­mi­syh­tei­sös­sä kaikki osal­lis­tu­jat ovat yhtei­sen asian äärel­lä ja fasi­li­toi­ji­na.

Lisäk­si osaa­mi­syh­tei­sös­sä mah­dol­lis­tu­vat esi­mer­kik­si eri­lais­ten työ­elä­mä­lä­heis­ten kysy­mys­ten äärel­le pysäh­ty­mi­nen ja eri­lais­ten vaih­toeh­to­jen poh­ti­mi­nen. Kun työs­ken­te­lyyn lii­te­tään eri­lai­sia tut­ki­mus­pe­rus­tai­suut­ta vah­vis­ta­via ele­ment­te­jä, esi­mer­kik­si käsi­tel­tyyn ilmi­öön lii­tet­tä­vä aiempi tut­kit­tu tieto, käsil­lä ole­vaan caseen tai teh­tä­vään liit­ty­vien tavoit­tei­den sanoit­ta­mi­nen, tut­ki­tus­ti vai­kut­ta­viin mene­tel­miin tutus­tu­mi­nen, niiden har­joit­te­lu ja sovel­ta­mi­nen, niin osaa­mi­syh­tei­sö toimii raken­tee­na, jossa esi­mer­kik­si tut­ki­mus­pe­rus­tais­ta ohjauso­tet­ta voi­daan tur­val­li­ses­ti pohtia ja har­joi­tel­la.  Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si case-tapauk­set kuvit­teel­li­ses­sa ikäih­mis­ten pal­ve­lui­den kon­teks­tis­sa, esi­mer­kik­si eri­lai­sis­sa asu­mis­pal­ve­luis­sa, asia­kas­oh­jauk­ses­sa, kun­tout­ta­vas­sa päi­vä­toi­min­nas­sa ja niin edel­leen, voi­si­vat toimia työ­elä­mä­lä­hei­si­nä har­joit­tei­na. Ikäys­tä­väl­li­nen yhteis­kun­ta, sosio­kult­tuu­ri­nen van­hus­työ ja aktii­vi­nen, terve sekä toi­min­ta­ky­kyi­nen ikään­ty­mi­nen tuovat osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­taan laa­jem­man vii­te­ke­hyk­sen ja lins­sit, joiden läpi kon­kreet­ti­sia tai­to­ja voi­daan har­joi­tel­la.

Osaa­mi­syh­tei­sö­vii­te­ke­hyk­sen avulla voi­tai­siin siten har­joi­tel­la ja syven­tää eri­lai­sia osaa­mis­ta­voit­tei­ta, sillä osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta mah­dol­lis­taa yhtei­söl­li­sen oppi­mi­sen, vuo­ro­vai­ku­tuk­sen, käy­tän­nöl­lis­ten asioi­den tar­kas­te­lun ja uuden tiedon muo­dos­ta­mi­sen. Osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­nan avulla opit­tua toi­min­ta­ta­paa ja uusia oival­luk­sia voi­daan siir­tää ja ottaa käyt­töön myös ”oikean elämän” kon­kreet­ti­sis­sa tilan­teis­sa. (Ks. Wenger 2009.)

Poh­din­taa

Eri­lais­ten tut­ki­mus­pe­rus­tais­ten käy­tän­tei­den kriit­ti­nen poh­din­ta on ajan­koh­tais­ta ja tule­vai­suu­des­sa entis­tä­kin tär­keäm­pää. Tut­ki­mus­pe­rus­tai­sis­sa tai näyt­töön perus­tu­vis­sa mene­tel­mis­sä ei ole kyse vain yksit­täi­sis­tä kou­lu­tus­si­säl­löis­tä tai opin­to­pis­teis­tä, vaan ajat­te­lu­ta­vas­ta ja näkö­kul­mis­ta, joita sosi­aa­lia­lan työ tar­vit­see (HE 5/2020) käy­tän­tei­siin­sä. Tut­ki­mus­pe­rus­tai­suu­des­sa on kyse myös laa­duk­kai­den ja oikea-aikais­ten pal­ve­lui­den mah­dol­lis­ta­mi­ses­ta ja samal­la tie­don­tuot­ta­mi­ses­ta esi­mer­kik­si joh­ta­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen tueksi. Sosi­aa­lia­lal­la voi­tai­siin ottaa ana­lyyt­ti­seen tar­kas­te­luun muiden alojen (esi­mer­kik­si hoi­to­työ ja kun­tou­tus) hyviä ja toi­mi­via näy­tö­tön perus­tu­via käy­tän­tei­tä.

Asiak­kai­den näkö­kul­mas­ta tut­ki­mus­pe­rus­tai­suu­des­sa kyse on yksi­löl­lis­ten tilan­tei­den huo­mioi­mi­ses­ta par­haa­seen mah­dol­li­seen tie­toon poh­jau­tuen. Gero­no­mi­kou­lu­tuk­ses­sa tulee­kin var­mis­taa opis­ke­li­joi­den riit­tä­vä näyt­töön perus­tu­va osaa­mi­nen. Tätä puol­ta­vat ovat muun muassa lain­sää­dän­tö (esim. RAI, vai­kut­ta­vuu­den seu­raa­mi­sen vel­voi­te), geron­to­lo­gi­nen monia­lai­nen tie­to­pe­rus­ta gero­no­min osaa­mi­sen poh­ja­na, ja ken­täl­lä jo käy­tös­sä ole­vien eri­lais­ten näyt­töön perus­tu­vien käy­tän­tei­den huo­mioi­mi­nen, sekä kehit­tä­mis- ja tut­ki­mus­työ, jota aihee­seen liit­tyen on tehty paljon. Ikäih­mis­ten laa­du­kas hoiva ja asia­kas­tur­val­li­suu­den toteu­tu­mi­sen huo­mioi­mi­nen ovat kes­kei­siä teki­jöi­tä.

Sosi­aa­lia­lan tut­ki­mus­pe­rus­tai­sis­sa käy­tän­teis­sä tulee olla mukana sosi­aa­lia­lan ilmiöi­den moni­muo­toi­suu­den, kon­teks­tu­aa­li­suu­den ja yhtei­sö- ja yhteis­kun­ta­nä­kö­kul­mien huo­mioi­mi­nen. Edel­leen tar­vi­taan lisää ja eri tavoin tut­kit­tua tietoa, jota voi­daan käyt­tää ja sovel­taa esi­mer­kik­si gero­no­mio­pis­ke­li­jan oppi­mis­po­lul­la.

---

Kir­joit­ta­ja:

Terhi Myller, yli­opet­ta­ja, Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu

---

Läh­teet:

HE 5/2020 laiksi sosi­aa­li­huol­to­lain muut­ta­mi­ses­ta

Hotus 2023. Hoi­to­työn tut­ki­mus­sää­tiö. Näyt­töön perus­tu­va ter­vey­den­huol­to. https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/ Luettu 7.2.2023

Laki ikään­ty­neen väes­tön toi­min­ta­ky­vyn tuke­mi­ses­ta sekä iäk­käi­den sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta 980/2012.

Laki sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löis­tä 817/2015.

Mccal­lion, Philip & Fer­ret­ti, Lisa. A. 2010. Social work & aging: The chal­len­ges for evi­dence-based prac­tice. Jour­nal of the Ame­rican Socie­ty on Aging, vol 34 (1), 66 – 71.  

Myller, Terhi 2022. Sosi­aa­li­työn amma­til­li­nen työ­kult­tuu­ri suh­de­pe­rus­tai­se­na sosi­aa­li­työ­nä maa­seu­dul­la ja kau­pun­gis­sa. Uni­ver­si­ty of Eas­tern Fin­land. Dis­ser­ta­tions in Social Sciences and Busi­ness Stu­dies No 286.

Ris­to­lai­nen, Hanna 2022. Ikäih­mis­ten pal­ve­luoh­jaus­mal­lien vai­kut­ta­vuus: moni­me­ne­tel­mäl­li­nen vai­ku­tus­ten ja pro­ses­sin arvioin­ti. Uni­ver­si­ty of Eas­tern Fin­land. Facul­ty of Social Sciences and Busi­ness, Depart­ment of Health and Social Mana­ge­ment.  

Socca 2023. Sosi­aa­li­huol­lon vai­kut­ta­vuus. https://www.socca.fi/kehittamishankkeet_ja_verkostot/sosiaalihuollon_vaikuttavuus/vaikuttavuuden_arviointi_ikaantyneiden_palveluissa  Luettu 7.2.2023

Sosi­aa­li­huol­to­la­ki 1301/2014.

Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön ase­tusy­li­opis­to­ta­soi­sen sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­ses­ta anne­tun sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön ase­tuk­sen muut­ta­mi­ses­ta 200/2022.

Suomen Gero­no­mi­liit­to 2023. Gero­no­min kom­pe­tens­sit. https://www.suomengeronomiliitto.fi/geronomi/kompetenssit Luettu 7.2.2023

THL 2023a. Näyt­töön perus­tu­vat tuki- ja hoi­to­me­ne­tel­mät. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/terapeuttiset-menetelmat-ja-terapiapalvelut/nayttoon-perustuvat-tuki-ja-hoitomenetelmat Luettu 7.2.2023

THL 2023b. Tietoa RAI-jär­jes­tel­mäs­tä. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta Luettu 7.2.2023

Wenger, Etien­ne 1998. Com­mu­ni­ties of Prac­tice: Lear­ning as a Social System. System’s thin­ker. https://participativelearning.org/pluginfile.php/636/mod_resource/content/3/Learningasasocialsystem.pdf Luettu 7.2.2023

Wenger, Etien­ne 2009. Com­mu­ni­ties of prac­tice – a brief int­ro­duc­tion. https://www.projecttimes.com/wp-content/uploads/attachments/communities-of-practice‑1.pdf Luettu 7.2.2023