Blo­gi­kir­joi­tus lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan laa­duk­kaas­ta hoi­dos­ta

Kir­joit­ta­ja Marika Put­to­nen:

Lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan laa­duk­kaas­ta hoi­dos­ta on tehty yhteis­ke­hit­tä­mi­sen suun­ni­tel­ma. Suun­ni­tel­mas­sa oli tar­koi­tus sel­vit­tää, mitä tietoa ja taitoa lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan hoi­dos­sa tar­vi­taan muo­dos­ta­mal­la ilmiös­tä yhtei­nen ymmär­rys. Tavoit­tee­na oli kehit­tää lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan hoi­ta­mi­sen mallia yhdes­sä koke­mus­asian­tun­ti­joi­den, asian­tun­ti­ja­hoi­ta­jien, sekä tule­vien hoi­ta­jien kanssa niin, että malli saa­tai­siin vakiin­nu­tet­tua uuden yksi­kön toi­min­ta­mal­lik­si. Taus­ta­na käy­tet­tiin Marika Put­to­sen (2020) opin­näy­te­työ­tä, jossa sel­vi­tet­tiin, mitä lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan laa­duk­kaas­sa hoi­dos­sa tulee ottaa huo­mioon hoi­ta­jien näkö­kul­mas­ta.

Suun­ni­tel­ma yhteis­ke­hit­tä­mi­ses­tä perus­tuu pal­ve­lu­muo­toi­lun aja­tuk­seen, jossa pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen tapah­tuu käyt­tä­jä­läh­töi­ses­ti niin, että pal­ve­lu vastaa sekä käyt­tä­jän tar­pei­siin että myös pal­ve­lun­tar­joa­jan aset­ta­miin raa­mei­hin. (Koi­vis­to, Säy­nä­jä­kan­gas & Fors­berg 2019, 20–22.) Suun­ni­tel­mas­sa mukaan raja­taan koke­mus­asian­tun­ti­jat, hoi­ta­jat, sekä hiukan myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa myös esi­hen­ki­löt.

Pal­ve­lu­muo­toi­lun työ­ka­luis­ta avuksi ote­taan tupla­ti­mant­ti­mal­li, jonka ohjaa­ma­na hae­taan alkuun yhteis­tä ymmär­rys­tä työ­pa­jois­sa. Pro­ses­si lähtee ete­ne­mään kah­del­la työ­pa­ja­työs­ken­te­lyl­lä, jossa yhtei­nen ymmär­rys muo­dos­te­taan. Yhteis­ke­hit­tä­mi­ses­sä on tär­ke­ää huo­mioi­da osal­li­suu­den käsite: kun kehit­tä­mi­seen ote­taan alusta asti mukaan toi­mi­jat, joita ilmiö kos­ket­taa, saa­daan aidos­ti asia­kas­läh­töi­nen rat­kai­su aitoon ongel­maan. (Toikko & Ran­ta­nen 2009, 99–100.)

Ensim­mäi­ses­sä työ­pa­jas­sa hoi­ta­jat ja koke­mus­asian­tun­ti­jat työs­ken­te­le­vät yhdes­sä teke­mäl­lä lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan pal­ve­lu­po­lun. Seu­raa­vas­sa työ­apa­jas­sa hoi­ta­jat tuot­ta­vat oman pal­ve­lu­pol­kun­sa suh­teut­taen sen lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan pal­ve­lu­pol­kuun. Kum­mas­sa­kin polus­sa mie­ti­tään tark­kaan kipu­pis­teet, jotka eri vai­heis­sa tule­vat ilmi. Tämän lisäk­si teh­dään vielä Ser­vice Blueprint, joka tuo näky­väk­si koko pro­ses­sin. Työ­ka­lun avulla saa­daan näky­väk­si esi­mer­kik­si esi­hen­ki­löi­den työ, joka lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laal­le ei vält­tä­mät­tä ole lain­kaan sel­ke­ää. (Inno­ky­lä 2022.)

Yhtei­sen ymmär­ryk­sen muo­tou­dut­tua voi­daan siir­tyä seu­raa­vaan timant­tiin, jossa ideoi­daan ja kon­sep­toi­daan rat­kai­su­ja saadun ymmär­ryk­sen poh­jal­ta. Ideoin­nis­sa heit­täy­dy­tään mah­dol­li­sim­man luo­vak­si niin, että kri­tiik­kiä ei tässä koh­das­sa tun­ne­ta. Ideois­ta vali­taan tämän jäl­keen par­haim­mat, jonka jäl­keen ne kon­sep­toi­daan rat­kai­su­pa­ke­teik­si.

Pal­ve­lu­muo­toi­luun kuuluu olen­nai­ses­ti myös tes­taa­mi­nen, kon­sep­tia tulee siis tes­ta­ta. Tes­taa­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on, että pal­ve­lua voi­daan kehit­tää saadun palaut­teen perus­teel­la kohti asia­kas­läh­töis­tä pal­ve­lua. (Pal­ve­lu­muo­toi­lu Palo 2022.) Tes­taa­mi­sen ja hio­mi­sen jäl­keen on tär­ke­ää, että kon­sep­ti vakiin­nu­te­taan käy­tän­töön – muu­toin­han koko kehit­tä­mi­nen on ollut turhaa. Tämän vuoksi on erit­täin tär­ke­ää, että myös esi­hen­ki­löt ovat mukana kehit­tä­mis­toi­min­nas­sa. Mukana olleet koke­mus­asian­tun­ti­jat ja hoi­ta­jat ovat osal­lis­tu­neet alusta saakka, jol­loin uuden mallin levit­tä­mi­nen ja vakiin­nut­ta­mi­nen on luon­te­vaa: levit­tä­mi­nen ja vakiin­nut­ta­mi­nen voi­daan­kin aja­tel­la yhtä lailla osal­lis­ta­vak­si pro­ses­sik­si kuin itse kehit­tä­mis­työ­kin. (Toikko & Ran­ta­nen 2009, 65.)

Tämän­kal­tai­ses­sa kehit­tä­mis­työs­sä arvioin­ti on erit­täin tärkeä pro­ses­sin jokai­ses­sa vai­hees­sa. Se kie­tou­tuu kehit­tä­mi­seen mukaan, jol­loin ite­ra­tii­vi­suus on yli­pää­tän­sä mah­dol­lis­ta. Arvioin­ti onkin se, joka ohjaa kehit­tä­mis­toi­min­nan suun­taa ja täs­men­tää tavoi­tel­ta­vaa tilaa. Tär­ke­ää luon­nol­li­ses­ti on arvioi­da lopul­ta myös koko kehit­tä­mis­toi­min­nan pro­ses­sia. (Toikko & Ran­ta­nen 2009, 82–83.)

Läh­teet

Inno­ky­lä 2022. Ser­vice Blueprint. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/service-blueprint 14.1.2023.

Koi­vis­to, M., Säy­nä­jä­kan­gas, J. & Fors­berg, S. 2019. Pal­ve­lu­muo­toi­lun bis­nes­kir­ja. Hel­sin­ki: Alma Talent.

Pal­ve­lu­muo­toi­lu Palo. 2022. Pal­ve­lu­muo­toi­lu­pro­ses­sin vai­heet. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/palvelumuotoilun-prosessinvaiheet/ 14.1.2023.

Put­to­nen, M. 2020. Lonk­ka­mur­tu­ma­po­ti­laan laa­du­kas hoito hoi­ta­jien näkö­kul­mas­ta. Opin­näy­te­työ. Kaak­kois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/309757/Puttonen_Marika.pdf?sequence=2&isAllowed=y 14.1.2023.

Toikko, T. & Ran­ta­nen, T. 2009. Tut­ki­muk­sel­li­nen kehit­tä­mis­toi­min­ta: näkö­kul­mia kehit­tä­mis­pro­ses­siin, osal­lis­ta­mi­seen ja tie­don­tuo­tan­toon. Tam­pe­re: Tam­pe­reen yli­opis­to.

Tuu­la­nie­mi, J. 2011. Pal­ve­lu­muo­toi­lu. Hel­sin­ki: Talen­tum.