Kirjoittaja Marika Puttonen:
Lonkkamurtumapotilaan laadukkaasta hoidosta on tehty yhteiskehittämisen suunnitelma. Suunnitelmassa oli tarkoitus selvittää, mitä tietoa ja taitoa lonkkamurtumapotilaan hoidossa tarvitaan muodostamalla ilmiöstä yhteinen ymmärrys. Tavoitteena oli kehittää lonkkamurtumapotilaan hoitamisen mallia yhdessä kokemusasiantuntijoiden, asiantuntijahoitajien, sekä tulevien hoitajien kanssa niin, että malli saataisiin vakiinnutettua uuden yksikön toimintamalliksi. Taustana käytettiin Marika Puttosen (2020) opinnäytetyötä, jossa selvitettiin, mitä lonkkamurtumapotilaan laadukkaassa hoidossa tulee ottaa huomioon hoitajien näkökulmasta.
Suunnitelma yhteiskehittämisestä perustuu palvelumuotoilun ajatukseen, jossa palvelujen kehittäminen tapahtuu käyttäjälähtöisesti niin, että palvelu vastaa sekä käyttäjän tarpeisiin että myös palveluntarjoajan asettamiin raameihin. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 20–22.) Suunnitelmassa mukaan rajataan kokemusasiantuntijat, hoitajat, sekä hiukan myöhemmässä vaiheessa myös esihenkilöt.
Palvelumuotoilun työkaluista avuksi otetaan tuplatimanttimalli, jonka ohjaamana haetaan alkuun yhteistä ymmärrystä työpajoissa. Prosessi lähtee etenemään kahdella työpajatyöskentelyllä, jossa yhteinen ymmärrys muodostetaan. Yhteiskehittämisessä on tärkeää huomioida osallisuuden käsite: kun kehittämiseen otetaan alusta asti mukaan toimijat, joita ilmiö koskettaa, saadaan aidosti asiakaslähtöinen ratkaisu aitoon ongelmaan. (Toikko & Rantanen 2009, 99–100.)
Ensimmäisessä työpajassa hoitajat ja kokemusasiantuntijat työskentelevät yhdessä tekemällä lonkkamurtumapotilaan palvelupolun. Seuraavassa työapajassa hoitajat tuottavat oman palvelupolkunsa suhteuttaen sen lonkkamurtumapotilaan palvelupolkuun. Kummassakin polussa mietitään tarkkaan kipupisteet, jotka eri vaiheissa tulevat ilmi. Tämän lisäksi tehdään vielä Service Blueprint, joka tuo näkyväksi koko prosessin. Työkalun avulla saadaan näkyväksi esimerkiksi esihenkilöiden työ, joka lonkkamurtumapotilaalle ei välttämättä ole lainkaan selkeää. (Innokylä 2022.)
Yhteisen ymmärryksen muotouduttua voidaan siirtyä seuraavaan timanttiin, jossa ideoidaan ja konseptoidaan ratkaisuja saadun ymmärryksen pohjalta. Ideoinnissa heittäydytään mahdollisimman luovaksi niin, että kritiikkiä ei tässä kohdassa tunneta. Ideoista valitaan tämän jälkeen parhaimmat, jonka jälkeen ne konseptoidaan ratkaisupaketeiksi.
Palvelumuotoiluun kuuluu olennaisesti myös testaaminen, konseptia tulee siis testata. Testaamisen tarkoituksena on, että palvelua voidaan kehittää saadun palautteen perusteella kohti asiakaslähtöistä palvelua. (Palvelumuotoilu Palo 2022.) Testaamisen ja hiomisen jälkeen on tärkeää, että konsepti vakiinnutetaan käytäntöön – muutoinhan koko kehittäminen on ollut turhaa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että myös esihenkilöt ovat mukana kehittämistoiminnassa. Mukana olleet kokemusasiantuntijat ja hoitajat ovat osallistuneet alusta saakka, jolloin uuden mallin levittäminen ja vakiinnuttaminen on luontevaa: levittäminen ja vakiinnuttaminen voidaankin ajatella yhtä lailla osallistavaksi prosessiksi kuin itse kehittämistyökin. (Toikko & Rantanen 2009, 65.)
Tämänkaltaisessa kehittämistyössä arviointi on erittäin tärkeä prosessin jokaisessa vaiheessa. Se kietoutuu kehittämiseen mukaan, jolloin iteratiivisuus on ylipäätänsä mahdollista. Arviointi onkin se, joka ohjaa kehittämistoiminnan suuntaa ja täsmentää tavoiteltavaa tilaa. Tärkeää luonnollisesti on arvioida lopulta myös koko kehittämistoiminnan prosessia. (Toikko & Rantanen 2009, 82–83.)
Lähteet
Innokylä 2022. Service Blueprint. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/service-blueprint 14.1.2023.
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent.
Palvelumuotoilu Palo. 2022. Palvelumuotoiluprosessin vaiheet. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/palvelumuotoilun-prosessinvaiheet/ 14.1.2023.
Puttonen, M. 2020. Lonkkamurtumapotilaan laadukas hoito hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/309757/Puttonen_Marika.pdf?sequence=2&isAllowed=y 14.1.2023.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen yliopisto.
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum.