Elä­mä­ni­loa van­he­ne­mi­seen – kuinka van­he­ta ruot­sa­lai­sit­tain 

Ruot­sa­lai­nen Mar­ga­re­ta Mag­nus­son (s. 1934) kir­joit­ti vii­ti­sen vuotta sitten kuo­lin­sii­vouk­ses­ta, Mitä jäl­keen jää – taito tehdä kuo­lin­sii­vous. Kir­jas­ta tuli menes­tys.

Uudes­sa kir­jas­saan Mag­nus­son jatkaa ikään­ty­mi­sen tee­mo­ja. Hän ker­toi­lee rupat­te­le­vaan sävyyn omasta elä­mäs­tään. Hän on elä­män­sä aikana asunut vuosia eri puo­lil­la maa­il­maa, joten monen­lai­sia sat­tu­muk­sia riit­tää ker­rot­ta­vak­si. Mag­nus­son on nyt leski ja kir­joit­taa asu­van­sa kaksin rol­laat­to­rin­sa kanssa.

Kirjan otsik­ko, ”Van­he­ne kuin ruot­sa­lai­nen”, hou­kut­taa otta­maan selvää, mitä suo­ma­lai­nen voisi Mag­nus­so­nil­ta ottaa onkeen­sa. Ehkä tär­kein oppi on elä­män­myön­tei­syys. Koro­na­pan­de­mia on värit­tä­nyt kirjan kir­joit­ta­mis­ta, mutta kirjan tari­nat eivät kui­ten­kaan ole valit­ta­via, vaan pikem­min­kin hil­pei­tä. ”Tänään olen tyy­ty­väi­nen siihen, että minul­la on hyvä olo, aurin­ko pais­taa ja rakas ystä­vä­ni lähtee kans­sa­ni käve­lyl­le.”

Päi­viin sisäl­tyy muun muassa sään­nöl­li­siä video­pu­he­lui­ta lap­suu­de­nys­tä­vän kanssa. Jut­te­lun lomas­sa nau­ti­taan ruudun molem­min puolin gin tonicit. Tämän onkin yksi Mag­nus­so­nin ohjeis­ta: krem­pois­ta ja rajoi­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta elä­mäs­tä pitää naut­tia ja ehdot­to­mas­ti hyväs­sä seu­ras­sa. Aina voi oppia jotain uutta, ja ute­liai­suus kan­nat­taa säi­lyt­tää. Jopa tie­to­ko­ne tuot­taa iloa, kun Mag­nus­son ottaa esi­mer­kik­si selvää, miten kuu­kup­pi toimii.

Rutii­nit ovat tär­kei­tä. Pidä huolta hiuk­sis­ta, Mag­nus­son muis­tut­taa. Ei väliä, onko niitä vähän vai paljon. Ja notku nuor­ten seu­ras­sa! Älä valit­te­le äläkä syyl­lis­tä, vaan kysele ja kuun­te­le, vaikka et oli­si­kaan kovin kiin­nos­tu­nut.

Mag­nus­son suo­sit­te­lee ikäih­mi­sil­le myös vapaa­eh­tois­työ­tä, joka voi olla monen­mois­ta. Voi autel­la ikä­to­ve­rei­ta puu­tar­han­hoi­dos­sa, voi lukea lap­sil­le kir­jas­tos­sa, mikä nyt kenel­le­kin sopii. Vapaa­eh­tois­työ tuo hänen mukaan­sa elä­mään iloa ja taas oppii jotain uutta.

Lempeä kirja kulkee tajun­nan­vir­ran­omai­ses­ti muis­tois­sa ja tässä päi­väs­sä. Ehkä tässä onkin yksi kirjan jujuis­ta, niin paljon vanhan ihmi­sen maa­il­maan mahtuu, sekä men­nyt­tä että nyky­päi­vää ja tule­vaa. Kir­jas­sa on hauska pieni piir­ros­ku­vi­tus, joka tuo mie­leen vanhat Peppi Pit­kä­tos­su ‑kirjat.

Mar­ga­re­ta Mag­nus­son. 2022. Van­he­ne kuin ruot­sa­lai­nen. Elä­mä­noh­jei­ta erääl­tä, joka (toden­nä­köi­ses­ti) kuolee ennen sinua. Hel­sin­ki: Tammi.

---

Kir­joit­ta­ja:

Arja Jämsén, tun­tio­pet­ta­ja, pro­jek­ti­asian­tun­ti­ja, Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu