Kirjoittaja Leena Jaatinen:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää niveloireisten liikuntakäyttäytymistä ja työyksikön fysioterapeuttien asiantuntemusta liikuntaneuvontaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nivelterveyteen painottuva liikuntaneuvontaohjeistus, joka ohjaa ja yhdenmukaistaa liikuntaneuvontaohjausta. Tiedontuotannon tehtävänä oli selvittää työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden ymmärrys liikuntaneuvontaan, nivelterveyteen ja liikuntakäyttäytymiseen sekä kartoittaa kehittämisen lähtökohta.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli lisätä työyksikön fysioterapeuttien tietämystä liikuntakäyttäytymiseen, kehittää ohjauksen laatua ja tuottaa liikuntaneuvontaohjeistus liikuntaneuvontaan. Opinnäytetyö oli pragmatismiin nojaavaa tutkimuksellista kehittämistyötä. Menetelmät olivat keskustelua ja osallistumista edistäviä.
Opinnäytetyöprosessi käynnistyi syksyllä 2020 ideointipalaverilla, kun suunniteltiin kuntoutusyksikölle uusia palveluja muuttuvassa työtilanteessa. Liikuntaneuvonnan kehittäminen nähtiin mahdollisuutena, ja kevään 2021 aikana aiheen teoriataustaan perehtyessä kirkastui ajatus nivelterveyteen painottuvasta liikuntaneuvonnasta.
Aiheen valintaan vaikutti vahva käytännön kokemus niveloireisten kuntoutuksesta sekä opinnäytetyön tekijän perehtyneisyys liikuntaneuvontaan sekä halu tehostaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Nivelterveys perustuu pitkälti nivelruston rakenteen vahvistamiseen, ylläpitämiseen ja nivelen ulkoisen stabiliteetin vahvistamiseen.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että nivelterveyttä voidaan tukea kohtuukuormitteisella liikuntaharjoittelulla ja painonhallinnalla. Sama havainto oli tehty Vetrean kuntoutuskursseilla: liikuntaharjoittelu ja painonhallinta lievittivät niveloireita reumaa ja nivelrikkoa sairastavilla kuntoutujilla. Tutkimusten mukaan ohjattu ja asiantunteva liikuntaharjoittelu on todettu niveloireisilla vaikuttavammaksi kuin omaehtoinen harjoittelu. Kyseiset tekijät vaikuttivat liikuntaneuvontaohjeistuksen painotuksiin.
Kesäkuussa 2021 toteutetun laadullisen kyselyn vastaukset heijastelivat laaja-alaista tietämystä liikunnan vaikutuksista ja nivelterveydestä mutta myös vaihtelua vastaajien välillä ilmeni. Vastaukset herättivät lisäksi kysymyksiä asiakaslähtöisyyden toteutumisesta. Kyselyn vastaukset vastasivat tiedontuotannon tehtävään ja osoittivat kehittämiselle olevan tarve.
Liikuntaneuvontaohjeistus rakentui teoriataustan, kyselyn vastausten ja käytännön kokeilujen perusteella. Liikuntaneuvontaohjeistus mukailee valtakunnallisen liikuntaneuvontaohjeistuksen (2021) vaiheita. Ohjeistus jakautuu kolmeen vaiheeseen: alkukartoitukseen, harjoitteluvaiheeseen ja päätösvaiheeseen.
Jokaisessa vaiheessa painotetaan teoriataustassa esitettyjä liikuntakäyttäytymisen avaintekijöitä. Alkuvaiheessa painotetaan motivoivaa haastattelua ja tavoitteen asettelua SMARTS:n periaattein. Motivoiva haastattelu, asiakkaan arvostava kuunteleminen ja kuuleminen sekä asiakkaan lähtötilanteen ja edellytysten selvittäminen luovat asiakaslähtöisen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen liikuntaneuvontaprosessille. Tavoitteiden tulee olla yksilöityjä, mitattavissa olevia, yhdessä sovittuja sekä realistisia, tietyssä ajassa saavutettavia, ja tavoitteen saavuttamista tuetaan.
Liikuntaneuvontaohjeistuksen kokeilu käytäntöön osoitti ohjauksen painotuksen merkityksen. Ohjauksen tarve ja tuki ovat tärkeitä prosessin alkuvaiheessa, kunnes asiakkaan sisäinen motivaatio vahvistuu. Sisäinen motivaatio vahvistuu harjoittelun edetessä, kun asiakas huomaa harjoittelun positiiviset vaikutukset. Harjoitteluvaiheessa painottuu lisäksi ohjaajan antama palaute. Palautetta annetaan pienistäkin onnistumisista, niin vahvistetaan asiakkaan minäpystyvyyttä. Harjoitteluvaiheessa suoritetaan lajikokeiluja asiakkaan mielenkiinnon ja edellytysten mukaan, niin voidaan vahvistaa harjoittelumotivaatiota.
Asiakaslähtöisyyden vahvistamisen tarve kirkastui käytännön liikuntaneuvontakokeilussa. Asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi kehitettiin liikuntapolku, joka kuvaa visuaalisesti liikuntaneuvontaprosessia asiakkaan näkökulmasta. Liikuntapolussa painottuvat asiakkaan käyttäytymisen muutokseen vaikuttavat tekijät: realistinen tavoitteen asettelu, tavoitteiden ja harjoittelun kirjaaminen ja seuranta. Liikuntaneuvontaohjeistus sisältää avaintekijät liikuntakäyttäytymisen muutoksessa harjoittelun juurtumisessa tavaksi.
Liikuntaneuvontaohjeistus on runko ja muistilista ohjaajille liikuntaneuvontaprosessiin. Se mahdollistaa asiakaslähtöisen sisällön suunnittelun asiakkaan ja ohjaajan vahvuuksia hyödyntäen, yhdenmukaistaa ohjausta ja tuo siten arvoa asiakkaalle.