Tekijä: IkäNYT!

  • BIP-opin­to­jak­son kuu­lu­mi­sia — Hi Har­bach esi­merk­ki inno­va­tii­vi­ses­ta yhtei­söl­li­ses­tä asu­mi­ses­ta

    BIP-opin­to­jak­son kuu­lu­mi­sia — Hi Har­bach esi­merk­ki inno­va­tii­vi­ses­ta yhtei­söl­li­ses­tä asu­mi­ses­ta

    Moni­muo­toi­suus digi­ta­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa: haas­tei­ta ja mah­dol­li­suuk­sia sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den (uudelleen)luomiselle – BIP-opin­to­jak­so, 4 opin­to­pis­tet­tä, on viral­li­ses­ti ohi. Kan­sain­vä­li­seen Eras­mus+ ‑ohjel­maan sisäl­ty­neen kurs­sin toteu­tus tapah­tui loka­kuus­sa 2023, jota edelsi noin vuoden ajan ver­kos­toi­tu­mi­nen, opin­to­jak­son sisäl­tö­jen suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen, sekä inten­sii­vi­vii­kon suun­nit­te­lu.  Kon­sor­tioon kuului kolme kor­kea­kou­lua Euroo­pas­ta, CUAS – Carint­hia Uni­ver­si­ty of Applied Sciences Itä­val­las­ta, Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu Suo­mes­ta sekä…

  • Hyvin­voin­ti­val­tion uut­te­rat piiat ja rengit

    Hyvin­voin­ti­val­tion uut­te­rat piiat ja rengit

    Suur­ten ikä­luok­kien jäl­keen syn­ty­neet 50-luku­lai­set ovat olleet hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­jia ja pääs­seet myös naut­ti­maan työnsä hedel­mis­tä ja hyvin­voin­ti­val­tion kul­ta­kau­des­ta. (Ks. esim. Jämsén & Num­me­la 2014.) Tuija Num­me­la kir­joit­taa aihees­ta, jonka tuntee perin juurin. Hän on syn­ty­nyt 1950-luvul­la, teki työ­uran­sa hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­luk­ses­sa ja on nyt toi­me­lias elä­ke­läi­nen. Kirjan otsik­ko ”Arkien­ke­lit” viit­taa siihen, että 50-luku­lai­set osal­lis­tu­vat yhä monin…

  • Elä­mä­ni­loa van­he­ne­mi­seen – kuinka van­he­ta ruot­sa­lai­sit­tain 

    Elä­mä­ni­loa van­he­ne­mi­seen – kuinka van­he­ta ruot­sa­lai­sit­tain 

    Ruot­sa­lai­nen Mar­ga­re­ta Mag­nus­son (s. 1934) kir­joit­ti vii­ti­sen vuotta sitten kuo­lin­sii­vouk­ses­ta, Mitä jäl­keen jää – taito tehdä kuo­lin­sii­vous. Kir­jas­ta tuli menes­tys. Uudes­sa kir­jas­saan Mag­nus­son jatkaa ikään­ty­mi­sen tee­mo­ja. Hän ker­toi­lee rupat­te­le­vaan sävyyn omasta elä­mäs­tään. Hän on elä­män­sä aikana asunut vuosia eri puo­lil­la maa­il­maa, joten monen­lai­sia sat­tu­muk­sia riit­tää ker­rot­ta­vak­si. Mag­nus­son on nyt leski ja kir­joit­taa asu­van­sa kaksin rol­laat­to­rin­sa…

  • Miten tukea muis­ti­sai­rau­teen sai­ras­tu­neen työssä jat­ka­mis­ta

    Miten tukea muis­ti­sai­rau­teen sai­ras­tu­neen työssä jat­ka­mis­ta

    Muis­ti­sai­rau­teen voi sai­ras­tua jo työi­käi­se­nä. Työi­käi­se­nä sai­ras­tu­vien hoitoa ja kun­tou­tus­ta onkin alettu tutkia aktii­vi­ses­ti. Työssä jat­ka­mi­sen ja työ­paik­ko­jen näkö­kul­mat ovat tois­tai­sek­si jää­neet vähem­mäl­le huo­miol­le. Muisti ja työ ‑sel­vi­tys­hank­kees­sa teh­tiin kat­saus aihees­ta teh­tyi­hin tut­ki­muk­siin sekä sel­vi­tet­tiin poh­jois­kar­ja­lais­ten yri­tys­ten koke­muk­sia ja kehit­tä­mis­tar­pei­ta. Työi­käi­sen muis­ti­sai­raus työn jat­ka­mi­sen näkö­kul­mas­ta Muis­ti­sai­rau­teen sai­ras­tu­mi­nen kos­ket­taa kaik­kia elä­mä­na­luei­ta. Sai­ras­tu­mi­seen liit­ty­vä kriisi, sai­rau­den hoito,…

  • Osaa­mi­syh­tei­söt ja tut­ki­mus­pe­rus­tai­suus oppi­mi­sen mah­dol­lis­ta­ji­na

    Osaa­mi­syh­tei­söt ja tut­ki­mus­pe­rus­tai­suus oppi­mi­sen mah­dol­lis­ta­ji­na

    Tut­ki­mus­kes­kus­te­luis­sa ja eri­lai­sis­sa sosi­aa­li­sen median puheen­vuo­rois­sa on yhä enem­män puheen­vuo­ro­ja van­hus­työn tut­ki­mus­pe­rus­tais­ten mene­tel­mien ja käy­tän­tö­jen kehit­tä­mi­ses­tä ja toi­saal­ta myös niiden tar­peis­ta ken­täl­lä. Tässä kir­joi­tel­mas­sa pohdin osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta­mal­lin mah­dol­li­suuk­sia gero­no­mio­pis­ke­li­jan tut­ki­mus­pe­rus­tais­ten käy­tän­tö­jen hal­tuu­not­ta­mi­ses­sa. Poh­din­ta perus­tuu Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun EAFS-hank­kees­sa kehi­tet­tyyn HYRRÄ-osaa­mi­syh­tei­sö­toi­min­ta­mal­lin ja 2022 alka­neen Kare­lian gero­no­mi AMK ‑kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man reflek­toin­tiin. Osaa­mi­syh­tei­sö­mal­li on yhteis­ke­hi­tet­ty Wen­ge­rin (2009) osaa­mi­syh­tei­sö (com­mu­ni­ty of prac­tice)…

  • Val­mis­tau­du urasi vii­mei­seen vai­hee­seen

    Val­mis­tau­du urasi vii­mei­seen vai­hee­seen

    Moni suun­nit­te­lee työ­uraan­sa tar­kas­ti, mutta työ­uran vii­mei­set vuodet eivät usein­kaan sisäl­ly tähän suun­nit­te­luun. Tässä artik­ke­lis­sa ehdo­te­taan eri näkö­kul­mia elä­köi­ty­mis­vai­heen suun­nit­te­luun. Mikäli koet ole­va­si elä­ke­läi­so­le­tet­tu, tämä artik­ke­li on sinua varten. Kävin äsket­täin kat­so­mas­sa Cats-musi­kaa­lia ja sain naut­tia Griza­bel­lan tun­tei­ta herät­tä­väs­tä Memory-kap­pa­leen tul­kin­nas­ta. T.S.Eliotin kir­jaan ”Old Possum’s book of Prac­tical Cats” perus­tu­va, Andrew Lloyd- Web­be­rin sävel­tä­mä musi­kaa­li…

  • Mil­loin eläk­keel­le? — Yksi näkö­kul­ma elä­köi­ty­mi­seen

    Mil­loin eläk­keel­le? — Yksi näkö­kul­ma elä­köi­ty­mi­seen

    Ammat­ti­kor­kea­kou­lut ovat Sivis­tan jäse­niä ja Sivis­tan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työn­te­ki­jän työ­suh­de päät­tyy ilman irti­sa­no­mis­ta ja irti­sa­no­mi­sai­kaa sen kalen­te­ri­kuu­kau­den päät­tyes­sä, jonka aikana työn­te­ki­jä täyt­tää eroa­mi­siän, jol­lei­vat työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä sovi työ­suh­teen jat­ka­mi­ses­ta. Eroa­mi­si­kä on vuonna 1957 ja sitä ennen syn­ty­neil­lä 68 vuotta, vuo­si­na 1958–1961 syn­ty­neil­lä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jäl­keen syn­ty­neil­lä 70 vuotta. Uskon,…

  • Ikä­osaa­mi­sen YAMK-kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­ma vastaa ikään­ty­vän yhteis­kun­nan kehit­tä­mis­tar­pei­siin

    Ikä­osaa­mi­sen YAMK-kou­lu­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­ma vastaa ikään­ty­vän yhteis­kun­nan kehit­tä­mis­tar­pei­siin

    Ikä­osaa­mi­sen YAMK-kou­lu­tus aloi­tet­tiin Kare­lias­sa vuonna 2015. Kou­lu­tuk­sel­la vas­tat­tiin ikään­ty­mi­sen ilmiöi­hin liit­ty­vän osaa­mi­sen tar­pei­siin, nopeas­ti ikään­ty­vän yhteis­kun­nan toi­min­to­jen ja pal­ve­lu­jen kehit­tä­mis­tar­pei­siin sekä tar­pee­seen kään­tää ikään­ty­mis­tä ja ikäih­mi­siä kos­ke­vaa tar­kas­te­lua myön­tei­sem­pään ja voi­ma­va­ra­kes­kei­sem­pään suun­taan. Halut­tiin koros­taa ikään­ty­mis­tä myön­tei­se­nä ja tavoi­tel­tu­na ilmiö­nä sekä nostaa esille aja­tus­ta ikään­ty­vis­tä ja ikäih­mi­sis­tä voi­ma­va­ra­na sekä yhtei­söis­sä että yhteis­kun­nas­sa.    Ensim­mäis­ten vuo­sien koke­mus­ten…

  • Van­huus­vuo­sien päi­vä­kir­ja kertoo elämän voi­mas­ta

    Van­huus­vuo­sien päi­vä­kir­ja kertoo elämän voi­mas­ta

    Runoi­li­ja Aila Meri­luo­don päi­vä­kir­ja En minä tähän pääty on ker­to­mus van­he­ne­mi­ses­ta ja luo­mis­voi­mas­ta vuo­sil­ta 2008–2010. Meri­luo­to kuvaa ikään­ty­mis­tä, oma­koh­tai­ses­ti koet­tu­na ja sisäl­tä päin. Fyy­si­set ja välil­lä hen­ki­set­kin voimat tun­tu­vat hii­pu­van, mutta elämän voima on vah­va­na läsnä. ”Minus­sa itää. Kasvaa. Vihloo. Koko ajan. … Aistit ja muisti har­sou­tu­vat, mutta minä elän ja koen. Tunnen koke­va­ni, aina…

  • Uutta ajat­te­lua van­he­ne­mi­seen ja van­huu­teen

    Uutta ajat­te­lua van­he­ne­mi­seen ja van­huu­teen

    Van­huu­den ja van­huus­tut­ki­muk­sen perus­teok­ses­ta Geron­to­lo­gia on ilmes­ty­nyt täy­del­li­ses­ti uudis­tet­tu painos. Teos lähtee liik­keel­le tosia­sias­ta, että käsi­tyk­sem­me ikään­ty­mi­ses­tä ja van­huu­des­ta ovat suu­rel­ta osin aut­ta­mat­ta van­hen­tu­nei­ta ja perus­tu­neet men­nei­den vuo­si­kym­men­ten takai­seen tie­toon ja ymmär­ryk­seen. Tämän päivän muu­tok­ses­sa emme pärjää vanhan tiedon varas­sa. Kun yhteis­kun­ta muut­tuu, myös van­huus muut­tuu Geron­to­lo­gia-jul­kai­su on geron­to­lo­gian ja kan­san­ter­vey­den pro­fes­so­ri Taina Ran­ta­sen pää­toi­mit­ta­ma…